Lämmitysjärjestelmän huolto

Lämmitysjärjestelmien huolto

On tärkeää, että kiinteistönhoitaja tuntee lämmityslaitteiston ja -verkoston normaalitoiminnan. Jos normaaliin toimintaan tulee muutoksia, kiinteistönhoitaja pystyy reagoimaan nopeasti ja vältytään isommilta vahingoilta.

Lämmityskaudella lämmönjakohuoneessa on hyvä käydä kerran viikossa tekemässä yleistarkastus. Käynnillä tarkastetaan pumppujen ääni, meno- ja paluuveden lämpötilat, lämmitys- ja käyttövesiverkoston varoventtiilit ja lämmitysverkoston paine.

Pumput ja varolaitteet

Pumpun ylimääräiset äänet voivat kertoa, että pumppu on rikkoontumassa. Vaihto ehditään tehdä ennen kuin pumppu pysähtyy kokonaan.

Verkostopaineen väheneminen kertoo mahdollisesta vuodosta verkostossa. Jos vettä joudutaan lisäämään toistuvasti, ensin kannattaa tarkistaa varoventtiilit ja paisuntasäiliö.

• Varoventtiilin hukkaputken tulisi olla helposti havaittavassa paikassa, jotta mahdollista vuotoa varoventtiilissä on helppo seurata. Jos lämmönjakohuone on kuuma, pieni vuoto varoventtiilissä voi kuivua lattialle ilman että sitä huomaa. Siksi on hyvä laittaa purkki hukkaputken alle ja seurata näin mahdollista vuotoa. Putken pää ei saa mennä lattiakaivon ritilän alapuolelle.
• Jos varoventtiili tiputtaa jatkuvasti, se on vaihdettava mahdollisimman pian.
• Satunnainen tiputtelu ja paineen vaihtelu lämpötilan mukaan on yleensä merkki ongelmista paisuntasäiliössä.
• Vuodot venttiilien karan juuressa tai rintatiivisteessä voivat aiheuttaa paineen alenemisen.

Jos näiden toimenpiteiden jälkeen paine edelleen putoaa, on syytä kutsua LVI-urakoitsija selvittämään vuotoa.

Paisuntasäiliön tarkastus tehdään koputtelemalla säiliön kylkeen esim. rystysillä tai ruuvimeisselin kahvalla. Jos säiliö kumisee tyhjää, se toimii. Jos vettä on yli puolet säiliön tilavuudesta, on syytä tarkastaa kalvon kunto. Pikatestin voi tehdä kokeilemalla kaasuntäyttöventtiilin neulasta painamalla. Jos venttiilistä tulee vettä, kalvo on rikki ja säiliö täytyy uusia.

Jos venttiilistä painamalla ei tule ilmaa eikä vettä, on kalvo todennäköisesti ehjä. Jos lämmitysverkoston paine vaihtelee lämpötilan mukaan tai veden lisäämisen jälkeen varoventtiili tiputtaa, kannattaa paisuntasäiliön toiminta tarkastaa.

Ilmanpaineen voi tarkistaa auton rengaspaineen mittarilla vesipuolen ollessa paineeton. Jos paisuntaputkessa on huoltosulku, sulje venttiili ja laske vesi pois paisuntasäiliöstä. Nyt voit mitata ilmanpaineen.

Paineen tulisi olla noin 0,5 bar pienempi kuin lämmitysverkoston normaali vesipaine. Jos paine on liian pieni, veden paine puristaa ilman kasaan ja säiliö täyttyy vedestä. Kun säiliöön ei mahdu enempää vettä, paine nousee ja avaa varoventtiilin. Sama ilmiö tapahtuu, jos ilmanpaine on liian suuri. Veden paine ei jaksa voittaa ilmanpainetta ja säiliöön ei pääse vettä.

Kaukolämpö

Lämmityskauden alussa on hyvä tarkistaa, että säätöventtiilit liikkuvat normaalisti eikä karan juuressa ole vuotoja.

Öljylämmitys

Lämmönjakohuoneessa öljypolttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti esim. kerran kuukaudessa.

Perussäädön avulla voidaan kiinteistön energiakulutusta vähentää 10 - 15 prosenttia. Tasapainottamaton verkosto johtaa riittämättömään vesivirtaan ja siten riittämättömään lämmitystehoon verkoston "vaikeimmissa haaroissa" eli yleensä kauimpana lämmönlähteestä. Puutteellinen tasapainotus johtaa myös lisääntyneeseen lämmönkulutukseen, kun joudutaan lämmittämään kylmimpien huoneiden mukaan.

Suomen kiinteistökannasta on 75 prosenttia puutteellisesti perussäädetty. Lämpötilaerot ovat keskimäärin yli 3 °C astetta, mutta isommatkaan erot eivät ole harvinaisia.

Lämmitysverkoston perussäädöllä lämmitysjärjestelmä säädetään toimimaan suunnitellulla tavalla. Kaikissa huoneissa on suunnitellun mukainen lämpötila. Yli- ja alilämpötilojen tasaantuessa asumismukavuus paranee ja energiaa säästyy.

Lämmitysverkostossa kulkee hapeton vesi, eikä putkien sisäpuolella tapahdu korroosiota. Putkistoon tulevat viat ovat pääsääntöisesti ulkopuolisen syyn aiheuttamia. Esimerkiksi jos putkieristeen sisään pääsee vettä, putki syöpyy ulkopuolelta.

Lämmitysverkoston saneeraus tarkoittaa yleensä lämmönlähteen, linjasäätöpatteriventtiilien uusimista. Samassa yhteydessä linjasäätöventtiileille lasketaan uudet virtaamat ja patteriventtiileille uudet esisäätöarvot.

LVI-suunnittelija laskee ja LVI-urakoitsija mittaa ja säätää vesivirrat oikeiksi ja asettaa patteriventtiileihin esisäätöarvot. Jos säätöjä tarvitsee muuttaa, muutokset tekee urakoitsija suunnittelijan ohjeiden mukaan. Urakkaan kuuluu myös huoneiden sisälämpötilojen mittaus ilman patteritermostaatteja. Mittaus tehdään lämmityskaudella ja mittausjakson aikana on ulkolämpötilan oltava vähintään viisi astetta pakkasta.

Mittauksen kulku:

• Urakoitsija irrottaa säätöosat patteriventtiileistä ja lämpötilan annetaan tasaantua muutama päivä.
• Lämpötila mitataan jokaisesta huoneesta ja kirjataan pöytäkirjaan.
• Suunnittelija tarkistaa pöytäkirjan ja jos tarvitaan muutoksia, antaa urakoitsijalle uudet ohjeet.
• Urakoitsija tekee muutokset ja lämpötilan annetaan taas tasaantua muutaman päivän.
• Lämpötilat mitataan uudestaan.

Patteriventtiilien vaihdon jälkeen on säätökäyrä asetettava uudestaan. Yleensä käyrää voidaan pienentää, koska joka patterille saadaan oikean lämpöinen vesi. Jos tulovesi on liian kuumaa, veden lämpötila johtuu venttiilirungon kautta termostaattiin ja sulkee venttiilin kokonaan. Virtaus loppuu ja putki jäähtyy.

Putken lämpölaajeneminen ja kutistuminen saattaa aiheuttaa ääntä, jos putki on rakenteissa kiinni läpivientien kohdalta. Verkostosta kuuluu naputusääni, mitä on vaikea paikallistaa mihinkään tiettyyn paikkaan. Tämä on hyvin yleinen ilmiö patteriventtiilien vaihdon jälkeen. Äänet yleensä katoavat, kun säätökäyrä asetellaan kohdalleen.