Työssäoppi

Menin RTK'n toimistolle kello yhdeksän opettajan kanssa. Olin siellä työssäopin "työ" haastattelussa. Sovimme työssäopin alkavan 25.9.2017 kello 09.00 aamulla. Kävimme läpi työssäopin aikana tehtäviä asioita.

LOPEN TYÖMAA

Lopen työmaalla työskentelemme yhden perheen tontilla. Siellä puramme kaksi katosta ja kasaamme ne tukevammaksi. Tontilla on hevosia ja joudumme soveltamaan työtä muiden mukaan.

YTO JAKSO

Viimeisin YTO jakso oli ihan ok. Sujui hyvin ja poissaoloja ei paljoa ollut. Pääsin kaikki kurssit läpi ja sain suoritettua myös ensimmäisen vuoden rästitehtäviä.

Ryhmä meillä oli tosi jees, ryhmässä oli tyyppejä eri aloilta kuten, Verhoomo, Maanmittaus, Puuala ja kiinteistöhuolto.

Tunneilla oli rentoa olla eikä tehtäviä ollut liikaa joten ei stressannut turhaa. Kokeet oli myös helppoja. Tunneilla oli mukavia keskustelu hetkiä eri aiheista ja jokainen sai sanoa mielipiteensä.
Ryhmäläiset oli kaikki mukavia paitsi yksi idiotti joukkoon mahtui.

ILTO R120 asennus

Ilmavaihtokone 

Putki
Vetoniitti pihti
Vetoniitti pihti, jossa niitti päässä kiinni
Putki ja kannake

Pyörivä lämmönsiirrin

Toimintaperiaate

Pyörivä lämmönsiirrin rakentuu pyöreästä kennomaisesta kiekosta, joka pyörii hitaasti tulo- ja poistoilmojen välillä. Lämmöntalteenottosovelluksissa lämmönsiirtimen kennostoon ensin varautuu poistoilman sisältämää lämpöä, joka siirtyy lämmönsiirrinkennoston pyöriessä tuloilmaan. Ilmavirrat kulkevat kennostoon nähden vastakkain ja lämpötilasuhde (hyötysuhde) on korkea, jopa yli 85 %.

Pyörivä lämmönsiirrin käy myös hyvin jäähdytyksen talteenottoon tilanteissa, joissa ulkoilman lämpötila on korkeampi kuin jäähdytetyn tilan poistoilman lämpötila.

Kennosto valmistetaan yleensä ohuesta alumiinista ja sitä pyörittää pienitehoinen (suuruusluokkaa 20-120 W) sähkömoottori. Pyörimisnopeus on tyypillisesti n. 12 kierrosta minuutissa, ja lämmönsiirtoa voidaan tarvittaessa säätää portaattomasti muuttamalla moottorin pyörimisnopeutta tai pysäyttämällä se kokonaan. Lämmönsiirrintä pyörittävän sähkömoottorin osuus ilmanvaihtolaitteen kokonaisenergiankäytöstä on mitätön.

Kennosto muodostuu yleensä kahdesta päällekkäisestä alumiinilevynauhasta. Nauhoista toinen on muotoiltu aaltokuvioiseksi, muodostaen ilmalle pieniä suoria putkia, joiden pinnoilta lämpö ja kosteus siirtyvät läpivirtaavasta ilmavirrasta toiseen. Tämän rakenteen takia lämpöä varaava massa ja lämmönsiirtopinta-ala ovat suuria.

Lämmönsiirto

Pyörivä lämmönsiirrin on regeneratiivinen eli lämpöä varaava lämmönsiirrin. Lämpö siirtyy suoraan lämmönsiirtimen pinnalta kulkematta aineen läpi, jolloin lämmönsiirron hyötysuhde on suuri. Pyörivän lämmönsiirtimen matala syvyys ilmavirran suunnassa (tyypillisesti n. 200 mm) ei aiheuta suurta painehäviötä käytettäessä järkeviä otsapintanopeuksia (1,5 m/s – 3,0 m/s).

Kosteuden siirto

Normaaleissa lämmöntalteenoton käyttötilanteissa pyörivä lämmönsiirrin siirtää ainoastaan poistoilman lämpöä tuloilmaan. Mikäli ulkoilman lämpötila on alhainen, poistoilman lämpötila laskee lämmönsiirtimessä kastepisteeseen. Tällöin poistoilmassa olevaa kosteutta kondensoituu lämmönsiirtimen pinnalle, josta se taas haihtuu pyöriessään kuivaan tuloilmaan. Näissä olosuhteissa kaikki pyörivät lämmönsiirtimet palauttavat kosteutta poistoilmasta tuloilmaan huolimatta käytetystä lämmönsiirtomateriaalista.

Kosteudensiirtoa voidaan tehostaa päällystämällä lämmönsiirtimen pinnat kosteutta siirtävällä hygroskooppisella materiaalilla (silikageeli, zeoliitit), jolloin lämmönsiirtimestä käytetään termejä hygroskooppinen tai sorptioroottori. Sorptioroottoreita käytetäänkin erityisesti jäähdytyksen talteenottoon.

Rajoitteet

Pyörivä lämmönsiirrin ei sovellu lämmöntalteenottomenetelmäksi, jos tulo- ja poistoilmavirtojen sekoittumista ei sallita. Pyörivässä lämmönsiirtimessä aina pieni osa poistoilmasta kulkeutuu (carry-over) pyörivän siirtimen mukana tuloilmaan ja päinvastoin. Kulkeutumisvuodon estämiseksi käytetään joissain tapauksissa ns. puhtaaksipuhallussektoria, jossa pieni sektori pyörivästä lämmönsiirtimestä peitetään poistoilman puolelta vähentäen siirtimen pyörimisen mukana sekoittuvaa ilmaa. Myös ilmavirtojen välinen staattinen paine-ero aiheuttaa pientä vuotoa, jota estetään käyttämällä harjamaisia tiivisteitä ilmavirtojen välissä ja minimoimalla paine-ero. Ilmanvaihtokoneen osat pyritään sijoittamaan koneessa niin että tämä paine-erosta johtuva vuoto on suunnitelmallisesti ulkoilmasta jäteilmaan päin.

Suomen rakennusmääräyskokoelman osa D2 (2010) määrää, että regeneratiiviseen lämmönsiirtimeen (pyörivä lämmönsiirrin) saa käyttää luokan 3 poistoilmaa (WC- ja pesutilat, saunat, keittiöt) yhden perheen asunnon ilmanvaihdossa. Muissa tapauksissa luokan 3 poistoilmaa saa olla korkeintaan 5 % kokonaispoistoilmavirrasta. Luokan 4 poistoilmaa (ammattikeittiöiden kohdepoistot, pesuloiden likapyykkitilat, tupakointihuoneet) ei saa käyttää regeneratiivisessa lämmönsiirtimessä lainkaan.

Maalauksen työvaiheet

-Työmääräys (13.1.2017)

Mitä tehdään ennen maalausta?

-Suojataan listat teipillä, suojataan lattiat paperilla.

-Kitataan seinästä reiät jos niitä on.

-Seinä hiotaan kunnolla.

Tarvittavat työkalut

-Astia

-Maali ( Riittoisuus 5 - 7 m²/ litra imeville ja 9 - 11 m²/litra imemättömille alustoille. Pölykuiva puolessa tunnissa. Päällemaalattavissa 2 - 4 tunnin kuluttua.)

-Pensselit ja telat

-Tikkaat, pukki

-Henkilökohtaiset suojavälineet

-Hiomapaperi, hiomatuki

-Rullamitta, kynä

Tekeminen

-Seinä maalataan (pohjamaali)
-Annetaan maalin kuivua
-Maalataan uudestaan


http://www.stark-suomi.fi/fi/sis%C3%A4maali-nova-7-9-l-valkoinen

Tiiliseinä

Maalaustela

Hiomapaperi

Pukki

Tikkaat

Rullamitta

Maalipensseli

Lämmitysjärjestelmän huolto

Lämmitysjärjestelmien huolto

On tärkeää, että kiinteistönhoitaja tuntee lämmityslaitteiston ja -verkoston normaalitoiminnan. Jos normaaliin toimintaan tulee muutoksia, kiinteistönhoitaja pystyy reagoimaan nopeasti ja vältytään isommilta vahingoilta.

Lämmityskaudella lämmönjakohuoneessa on hyvä käydä kerran viikossa tekemässä yleistarkastus. Käynnillä tarkastetaan pumppujen ääni, meno- ja paluuveden lämpötilat, lämmitys- ja käyttövesiverkoston varoventtiilit ja lämmitysverkoston paine.

Pumput ja varolaitteet

Pumpun ylimääräiset äänet voivat kertoa, että pumppu on rikkoontumassa. Vaihto ehditään tehdä ennen kuin pumppu pysähtyy kokonaan.

Verkostopaineen väheneminen kertoo mahdollisesta vuodosta verkostossa. Jos vettä joudutaan lisäämään toistuvasti, ensin kannattaa tarkistaa varoventtiilit ja paisuntasäiliö.

• Varoventtiilin hukkaputken tulisi olla helposti havaittavassa paikassa, jotta mahdollista vuotoa varoventtiilissä on helppo seurata. Jos lämmönjakohuone on kuuma, pieni vuoto varoventtiilissä voi kuivua lattialle ilman että sitä huomaa. Siksi on hyvä laittaa purkki hukkaputken alle ja seurata näin mahdollista vuotoa. Putken pää ei saa mennä lattiakaivon ritilän alapuolelle.
• Jos varoventtiili tiputtaa jatkuvasti, se on vaihdettava mahdollisimman pian.
• Satunnainen tiputtelu ja paineen vaihtelu lämpötilan mukaan on yleensä merkki ongelmista paisuntasäiliössä.
• Vuodot venttiilien karan juuressa tai rintatiivisteessä voivat aiheuttaa paineen alenemisen.

Jos näiden toimenpiteiden jälkeen paine edelleen putoaa, on syytä kutsua LVI-urakoitsija selvittämään vuotoa.

Paisuntasäiliön tarkastus tehdään koputtelemalla säiliön kylkeen esim. rystysillä tai ruuvimeisselin kahvalla. Jos säiliö kumisee tyhjää, se toimii. Jos vettä on yli puolet säiliön tilavuudesta, on syytä tarkastaa kalvon kunto. Pikatestin voi tehdä kokeilemalla kaasuntäyttöventtiilin neulasta painamalla. Jos venttiilistä tulee vettä, kalvo on rikki ja säiliö täytyy uusia.

Jos venttiilistä painamalla ei tule ilmaa eikä vettä, on kalvo todennäköisesti ehjä. Jos lämmitysverkoston paine vaihtelee lämpötilan mukaan tai veden lisäämisen jälkeen varoventtiili tiputtaa, kannattaa paisuntasäiliön toiminta tarkastaa.

Ilmanpaineen voi tarkistaa auton rengaspaineen mittarilla vesipuolen ollessa paineeton. Jos paisuntaputkessa on huoltosulku, sulje venttiili ja laske vesi pois paisuntasäiliöstä. Nyt voit mitata ilmanpaineen.

Paineen tulisi olla noin 0,5 bar pienempi kuin lämmitysverkoston normaali vesipaine. Jos paine on liian pieni, veden paine puristaa ilman kasaan ja säiliö täyttyy vedestä. Kun säiliöön ei mahdu enempää vettä, paine nousee ja avaa varoventtiilin. Sama ilmiö tapahtuu, jos ilmanpaine on liian suuri. Veden paine ei jaksa voittaa ilmanpainetta ja säiliöön ei pääse vettä.

Kaukolämpö

Lämmityskauden alussa on hyvä tarkistaa, että säätöventtiilit liikkuvat normaalisti eikä karan juuressa ole vuotoja.

Öljylämmitys

Lämmönjakohuoneessa öljypolttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti esim. kerran kuukaudessa.

Perussäädön avulla voidaan kiinteistön energiakulutusta vähentää 10 - 15 prosenttia. Tasapainottamaton verkosto johtaa riittämättömään vesivirtaan ja siten riittämättömään lämmitystehoon verkoston "vaikeimmissa haaroissa" eli yleensä kauimpana lämmönlähteestä. Puutteellinen tasapainotus johtaa myös lisääntyneeseen lämmönkulutukseen, kun joudutaan lämmittämään kylmimpien huoneiden mukaan.

Suomen kiinteistökannasta on 75 prosenttia puutteellisesti perussäädetty. Lämpötilaerot ovat keskimäärin yli 3 °C astetta, mutta isommatkaan erot eivät ole harvinaisia.

Lämmitysverkoston perussäädöllä lämmitysjärjestelmä säädetään toimimaan suunnitellulla tavalla. Kaikissa huoneissa on suunnitellun mukainen lämpötila. Yli- ja alilämpötilojen tasaantuessa asumismukavuus paranee ja energiaa säästyy.

Lämmitysverkostossa kulkee hapeton vesi, eikä putkien sisäpuolella tapahdu korroosiota. Putkistoon tulevat viat ovat pääsääntöisesti ulkopuolisen syyn aiheuttamia. Esimerkiksi jos putkieristeen sisään pääsee vettä, putki syöpyy ulkopuolelta.

Lämmitysverkoston saneeraus tarkoittaa yleensä lämmönlähteen, linjasäätöpatteriventtiilien uusimista. Samassa yhteydessä linjasäätöventtiileille lasketaan uudet virtaamat ja patteriventtiileille uudet esisäätöarvot.

LVI-suunnittelija laskee ja LVI-urakoitsija mittaa ja säätää vesivirrat oikeiksi ja asettaa patteriventtiileihin esisäätöarvot. Jos säätöjä tarvitsee muuttaa, muutokset tekee urakoitsija suunnittelijan ohjeiden mukaan. Urakkaan kuuluu myös huoneiden sisälämpötilojen mittaus ilman patteritermostaatteja. Mittaus tehdään lämmityskaudella ja mittausjakson aikana on ulkolämpötilan oltava vähintään viisi astetta pakkasta.

Mittauksen kulku:

• Urakoitsija irrottaa säätöosat patteriventtiileistä ja lämpötilan annetaan tasaantua muutama päivä.
• Lämpötila mitataan jokaisesta huoneesta ja kirjataan pöytäkirjaan.
• Suunnittelija tarkistaa pöytäkirjan ja jos tarvitaan muutoksia, antaa urakoitsijalle uudet ohjeet.
• Urakoitsija tekee muutokset ja lämpötilan annetaan taas tasaantua muutaman päivän.
• Lämpötilat mitataan uudestaan.

Patteriventtiilien vaihdon jälkeen on säätökäyrä asetettava uudestaan. Yleensä käyrää voidaan pienentää, koska joka patterille saadaan oikean lämpöinen vesi. Jos tulovesi on liian kuumaa, veden lämpötila johtuu venttiilirungon kautta termostaattiin ja sulkee venttiilin kokonaan. Virtaus loppuu ja putki jäähtyy.

Putken lämpölaajeneminen ja kutistuminen saattaa aiheuttaa ääntä, jos putki on rakenteissa kiinni läpivientien kohdalta. Verkostosta kuuluu naputusääni, mitä on vaikea paikallistaa mihinkään tiettyyn paikkaan. Tämä on hyvin yleinen ilmiö patteriventtiilien vaihdon jälkeen. Äänet yleensä katoavat, kun säätökäyrä asetellaan kohdalleen.